Oppimisen lyhyt oppimäärä

Uusien asioiden omaksuminen, tottuminen ja oppiminen ovat ratkaisevassa roolissa hengissä säilymisen kannalta. Mikäli toimintaa seuraa eläimelle mieluisa asia, se alkaa toistamaan kyseistä käytöstä saavuttaakseen hyödyn. Vaikka rinnallamme kulkevien eläinystävien kohdalla eloonjäämistaistelu ei olekaan enää arkipäivää on mekanismi uuden oppimiseen ja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseen edelleen tallessa.

Yksinkertaisimmillaan oppiminen on tottumista uuteen asiaan. Jotta eläin voi tottua johonkin asiaan sen tulee toistua riittävän usein ja riittävän samankaltaisena. Tottumista ei myöskään pääse tapahtumaan silloin jos eläin pelkää liikaa, tällaisissa tilanteissa kyse on tulvauttamisesta eli floodingista. Oiva esimerkki tottumisesta olisi vaikkapa hevosten aitaus vilkkaasti liikennöidyn tien vieressä. Ensin hevoset ovat huolissaan liikenteestä, sen äänistä ja nopeasti ohi suhahtavista autoista. Ne pysyttelevät aitauksen osassa joka on kauempana tiestä, vähitellen ne kuitenkin uskaltautuvat lähemmäs ja lähemmäs ja niitä tarkkaillessa voikin todeta hevosten vähitellen tottuvan liikenteeseen.

Klassisesta ehdollistumisesta jokainen on kuullut, peruskoulussa puhuttiin Ivan Pavlovista ja hänen koirakokeistaan. Klassisessa ehdollistumisessa eläin oppii että yhtä asiaa seuraa toinen. Tällaisia asioita tapahtuu koko ajan eläintemme arjessa ja niistä kaikki eivät suinkaan liity koulutustilanteisiin. Kun otat käteesi koiran hihnan se säntää jo valmiiksi ovelle odottamaan sinua tai kun heinäkärryt ilmestyvät käytävän päähän tietävät hevoset saavansa ruokaa.

Operantissa ehdollistumisessa eläin oppii käytöksensä seurauksista. Kouluttaja reagoi eläimen käytökseen, esimerkiksi tarjoamalla makupalan, tällöin puhutaan positiivisesta vahvisteesta. Eläin alkaa toistamaan tätä käytöstä koska se oli sille hyödyllistä toimintaa. Operantti toiminta voidaan jakaa neljään lokeroon, joiden nimitykset saattavat tuntua ensin jopa hieman harhaanjohtavilta.

Ensimmäisenä jo edellä kuvattu positiivinen vahviste, jossa siis eläimen haluttua toimintaa seuraa kouluttajan antama palkkio kuten ruoka, rapsutus tai lelu. Näin eläin alkaa toistaa haluttua käytöstä tavoitellakseen palkkiota.

Negatiivinen vahviste tarkoittaa sitä, että eläimeen kohdistetaan sitä häiritsevä ärsyke, usein paine josta eläin pyrkii pois. Reagoidessaan oikein tähän pyyntö, kuten paineeseen, epämiellyttävä asia poistu. Tässä poistunut paine toimii käytöstä lisäävänä tekijänä. Esimerkkinä tästä hevosen pyydetään laskemaan päätään kohdistamalla hevosen niskaan paine vetämällä kevyesti riimunnarusta alaspäin, kun hevonen laskee päätään paine poistu.

Positiivisen- ja negatiivisen rankaisun tarkoituksena on vähentää ei toivotun käytöksen esiintymistä. Positiivisessa rankaisussa ei toivottuun käytökseen vastataan lisäämällä rankaisu, jolloin eläin vähentää toimintaa, jonka seurauksena sen olo tehdään epämiellyttäväksi. Tällainen kouluttaminen ei ole hyvien tapojen mukaista ja itse en kouluta eläimiä tällaista tapaa käyttämällä.

Negatiivisessa rankaisussa taas epätoivotusta käytöksestä seuraa palkinnon mahdollisuuden poistuminen. Esimerkiksi jos hevonen kolistelee karsinan ovea ruokintatilanteessa kääntyy ruokkija ja kävelee pois. Ruokkija tulee takaisin näkyviin heti kun hevonen lakkaa oven kolistamisen ja alkaa kävellä hevosta kohti. Toistettuna riittävän tarkasti ja usein hevonen yhdistää sen että ruoka kävelee pois kolinassa ja kohti hiljaa seistessä.

Kun koulutus suoritetaan rauhallisissa ja eläimelle stressittömissä olosuhteissa, toistaen toimintaa muutamia kertoja riittävän samanlaisena ja kouluttajana toimiva henkilö osaa ajoittaa palkinnon tai pyynnön/ paineen poistumisen riittävän tarkasti havaitaan hyvinkin pian, että asiassa tapahtuu oppimista. Tärkeää on järjestää oppimiselle hyvät edellytykset toimimalla sopivassa ympäristössä ja suunnittelemalla oma tekeminen riittävän tarkasti.

Mikäli asiassa ei tapahdu mitään kehitystä joka viittaisi oppimiseen on paras peruttaa tilanteesta pois hetkeksi ja vaihtaa suunnitelmaa. Kyse on mitä suurimmalla todennäköisyydellä siitä että eläimesi ei ymmärrä mitä siltä pyydetään, eläin ei ole tyhmä, sinun pitää vai yrittää selittää toisella tavalla.

Yksi vastaus artikkeliiin “Oppimisen lyhyt oppimäärä

  1. Päivitysilmoitus: Luukku 7 – Annan Oppia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s