Kehon ja mielen tasapainoilua

Hevosen kanssa kokonaisvaltainen työskentely vaatii aina, sekä hevosen kehon, että mielen huomioimista harjoittelussa. Mieli ja keho ovat yhteydessä toisiinsa ja ilman henkistä tasapainoa ei voi saavuttaa fyysistäkään tasapainoa. Näiden molempien asioiden vaaliminen kuuluvat hyvään ja kestävään tapaan työskennellä hevosten kanssa.

Makuulle mennesään hevonen on rento ja luottavainen ja se kokee ympäristön turvalliseksi.

Hevosen mieli on reitti sen fyysisten ominaisuuksien kanssa työskentelyyn. Tämän osan, jota moni kutsuu horsmanshipiksi, tarkoitus on luoda yhteys hevoseen. Kun molemmat osapuolet voivat luottaa toisiinsa, saavutetaan rentous. Se on kaiken työskentelyn ja myöhemmin tapahtuvien asioiden pohja. Hyvä suhde hevoseen on molemminpuolista luottamusta, yhteisiä pelisääntöjä ja hyvää oloa toisen lähellä. Se on myös tutustumista toisiinsa, työskentelyyn, välineisiin ja paikkoihin.

Halua tehdä asioita aidosti yhdessä voi testata kokeilemalla miten yhteistyö sujuu ilman varusteita.

Motivaatio, halu tehdä asioita yhdessä, kanssamme, kumpuaa hyvästä suhteesta hevosen ja kouluttajan välillä. Motivaation ylläpitoon vaaditaan myös vaikuttamisen mahdollisuus, myös hevosta tulee työskentelyn aikana kuunnella ja silläkin on yhteisten pelisääntöjen rajoissa lupa reagoida asioihin. Motivaation kannalta oleellista on myös se, että toiminta johtaa tavoittelemisen arvoiseen asiaan eli palkintoon. Hevonen kokee palkitsevaksi kehut ja rapsutukset, mutta myös paineen poistot ja tauot, sekä tietysti ruokapalkinnon.

Hevosen luonteen huomioiminen ja säilyttäminen koulutuksen aikana lisää hevosen hyvinvointia. Erilaisten hevospersoonien tunnistaminen auttaa tehtävien muotoilussa ja antaa suuntaa sille minkälaisessa tahdissa voidaan edetä ja minkälaiset asiat hevonen kokee palkitseviksi. On huomioitavaa ettei koulutuksen tavoitteena ole mahdollisimman tottelevainen hevonen, vaan mahdollisimman tasapainoinen ja harmoninen hevonen.

Avotaivutus kuten mikään muukaan liike ei ole temppu, jossa hevonen kulkee tietynlaisessa asennossa. Kyseessä on koulutusprosessin tulos, jossa hevoselle on opetettu apujen järjestelmä ja näitä pyyntöjä käyttämällä voidaan pyytää hevosta esimerkiksi kulkemaan avotaivutusta. Minkään liikkeen suorittaminen ei ole itse tarkoitus vaan liike tehdään, jotta hevonen hyötyisi sen voimistelevasta ja voimistavasta vaikutuksesta. Kuva Seppo Toivari

Työ hevosen biomekaniikan parissa alkaa kun esittelemme hevoselle asetuksen ja taivutuksen. Nämä ovat ensikosketukset työssä muokata hevosesta, myös fyysisesti tasapainoinen ratsu. Näiden asioiden parissa työskentelyn ehtona on se, että hevonen rento ja vastaanottavainen ja pystyy säilymään sellaisena työskentelyn ajan. Mikään esittämämme pyyntö ei saa järkyttää hevosta siten ettei se pysty enää olemaan tilanteessa rennosti.

Kuuliaiselle ja motivoituneelle hevoselle voi myösopettaa liikkeitä ja liikkumistapoja jotka ovat sen tuki- ja liikuntaelimistön kannalta huonoja ja jopa hevosta vammauttavia. Tästä syystä kouluttajalla onkin harteillaan suuri vastuu. Sillä sen lisäksi, että osaa kouluttaa on osattava arvioida milloin ja minkälaisena liike tai toiminto on juuri kyseisen hevosyksilön kohdalla hyväksi.  Taitava kouluttaja siis pääsee puolimatkaan, samoin kun harjaantuneen silmän ja riittävän biomekaanisen ymmärryksen omaava henkilö. Yhdistämällä nämä kaksi taitoa päästään parhaaseen lopputulokseen.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s